Okei, nyt meinaa taas mennä hermot.
Olemme kaikessa hiljaisuudessa jatkaneet hoitoja, ja ensimmäinen pakkasalkio siirrettiin kohtuuni vajaat kaksi viikkoa sitten, 6.9. Heti ensimmäinen sulatettu alkiomme selvisi hienosti ulos pakkasesta, menetti yhden soluistaan mutta korjasi itsensä komeasti, ehti muuttua elinvoimaiseksi morulaksi ennen siirtopäivää.
Kuten aina ennenkin, naivisti taas kuvittelin, että kulutan piinapäivät kepeästi. Että en hermoile. Ei menneitä kannata muistella eikä ainakaan menneistä piinapäivistä mitään oppia! Ensimmäinen piinaviikko meni hyvin työ- ja opiskeluasioita hoitaessa, mutta toisella viikolla pinna alkoi kiristyä. Perjantaina eli kymmenentenä piinapäivänä ylitin vihdoin jonkin rajan, marssin apteekkiin kesken työpäivän, pissasin tikkuun työhuoneen viereisessä vessassa - ja sain tikkuun kaksi punaista viivaa. Ihan selvä toinen viiva jo neljä päivää ennen klinikan ohjeistamaa testipäivää! Mikä ilo: jos tikku näyttää tältä jo pp10, tämä alkio on sitkeästi kiinnittyvää sorttia! Pieni ja vahva lohikäärmelapsi.
Tänä aamuna testasin uudelleen vain nähdäkseni, miten kauniisti viivat ovat vahvistuneet. Testiviiva kuitenkin yllätti ja oli sittenkin perjantaista heikompi, ihan liian selvästi heikompi. Ilo vaihtui taas siihen iänikuiseen huoleen. Meneekö tämäkin raskaus kesken ennen kuin ehtii kunnolla edes alkaa?
Pakko yrittää pitää pää kasassa. En testaa enää uudelleen ennen tiistaita, sillä uusi testitulos mahdollisesti vain lisää hermoiluani. Yritän raskauden sijaan keskittyä työasioihin. Leivon puuhellan uunissa omenapiirasta ja nyhdän porkkanoita ja punajuuria ylös kasvimaan mullista. Pieni äiti sisälläni huutaa toukokuun lopun lohikäärmelasta saapuvaksi ja minä yritän olla kuuntelematta, mutta kuulen silti. Minä kuulen ihan joka sanan.
21 kommenttia:
Voi. :< Toivotaan, että testeissä vain oli eroa, eikä haalentunut viiva merkitsisi sitä ikävää vaihtoehtoa... Itsekin aina testailen ennen kuin pitäisi ja vähän sitä pelkään, että jos sitten joku kerts sen takia ehtii turhaan iloitsemaan plussasta.
Varhaisessa testailussa on tosiaan vaaransa, mutta kun niistä perhanan testipuikoista on niin vaikea pysyä erossa. Ja toisaalta on vaikea sanoa, kumpi on pahempi: tietää, että jotain tapahtui mutta että raskaus ei onnistunutkaan, vai luulla, ettei alkio edes kiinnittynyt. Molemmissa vaihtoehdoissa on omat murheen ja huolen paikkansa. Kai se vain on niin, että tämä koko klinikkalisääntymisyritys on vain läpeensä huolen leimaamaa touhua. Ehkä siitä sitten pääsee eroon, kun lapsi on vihdoin sylissä ja vaatii ruokaa.
Ai niin, Miraana, lisäsin blogisi luettavien listalleni. Tulen vastavierailulle!
Aika raastavaa... Teitkö siis samanmerkkiset testit kummallakin kerralla? :/
Juu, Apteekin omalla testailin molemmilla kerroilla, kun sen keväisessäkin raskaudessa koin luotettavaksi. Enkä tosiaan uskalla erilaisia testejä keskenään edes lähteä vertailemaan, sen verran on vuosien varrella kertynyt testauskokemusta, eh. Mitä sulle Lalla kuuluu? Ne lääkkeet on edelleen mun kaapissa, en vielä löytänyt loppusijoituskohdetta.
Hei E! Haluan vain sanoa, että tuo on ihan mahdollista ja samalla kaikki voi olla hyvin eli pieni on matkassa. Sama kokemus itsellä nimittäin. Pidetään siitä kiinni, että plussa on aina plussa, kunnes toisin todistetaan. Onnea!
Voi, toivottavasti se olisi kuitenkin plussa vielä tiistainakin ja kaikki menisi hyvin. Noissa testien värisävyissä on kyllä eroja ihan samankin merkin välillä. Mä suosittelisin kokeilemaan tiistaina sitä Clearbluen digitestiä, se ei valehtele, eikä tartte pohtia värisävyjä.
Voi, niin kovasti toivoisin etta tama pieni vauva tulisi syliin asti ehjana kasvatettavaksi. Siispa pienen pienen onnittelut plussasta ja suuren suuret tarrasukkalastit pikkuiselle. Jos ei tarrasukat mahdu jalkoihin, niin vuorataan niilla sitten koko kohtu pehmoiseksi ja turvalliseksi, ettei sielta paase tipahtamaan ja loukkaantumaan ennen aikojaan.
Huhhuh... Mutta eikös niissä testeissä sanota aina, että vaikka minkävahvuinen viiva on plussa? Eikö esim. virtsan vahvuus eli sitä kautta hormonin määrä siinä vaikuta kenties myös? No, mullahan ei ole kokemusta, mutta yritän järkeillä. Voimaa!!
Helka
Jos toivominen jotain auttaa, yritän ainakin. Usko vaan lohikäärmelapseen!
Mä täällä toivon teidän ja toukokuun lopun lohikäärmelapsen puolesta!! Ihan täysillä ja täydestä sydämestäni! Voi että kun hän vain jaksaisi nyt..
Peukut on pystyssä lohikäärmelapsen puolesta!
Saman testimerkinkin sisällä voi testeissä olla eroja, ja noin aikaisin jo pidätysajallakin on aika paljon merkitystä viivan vahvistumista ajatellen.
Toivottavasti haalea testiviiva säikäytti turhaan <3
Pienelle lohikäärmeelle tahmeat käpälät ja terävät kynnet kiinnipitämiseen, teille hurjasti mielenrauhaa ja voimia piinaan!
hurjasti voimia ja onnea matkaan, että pieni lohikäärme pysyisi matkassa <3
Voih, me ollaan taas raskaana samaan aikaan. :) Olin tasan viikkoa ennen sinua siirrossa samassa paikassa. Viimeksi eroa meidän siirtopäivillä oli vain kaksi päivää. Kunpa tällä kertaa kaikki menisi hyvin, loppuun saakka, kummallakin.
Varovarovaiset onnittelut..! Voi kunpa sinä huomenna saisit positiivisen vahvistuksen testiin! Olen lukenut blogisi melekin läpi, monet kerrat itku silmässä ja niin paljon toivon teille onnistumista nyt... <3
Annika, ei voi olla totta! :D Meidän kohtujen välillä on joku maaginen yhteys, heh.
Kiitos varovaisista onnitteluista ja tsemppauksista kaikille. Yritän nyt vain luottaa siihen, että kyllä meille lapsi tulee sitten, kun sen aika on. Olen kahdesta alkionsiirrosta tullut kaksi kertaa raskaaksi, joten ennuste lienee melkoisen hyvä.
Minä onnittelen nyt ihan reippaasti ja toivon samalla hurjasti, että lohikäärmepoikanen lölytää maailmaan kesän kynnyksellä. Plussa on plussa juuri nyt. Testeissä on eroja, pissan vahvuudessa on eroja, pissan imeytymisessä testiin on eroja. Mikä vaan voi selittää viivojen vahvuuden eron. Kuten tietysti tiesitkin ja kuten kaikki muutkin ovat tsempanneet.
Sitkeä alkio siellä on matkassa kun on selvinnyt sulatuksesta noin hienosti. Tsemppiä alkuviikkoon!
Meille ei kuulu kuin jäiden polttelua. Saatiin jo resepti ensi kierron IVF:ään, mutta lääkkeet oli muistaakseni kaikki ihan eri nimisiä kuin nuo sulta jääneet... Että tätä hoitorumbaa se meilläkin nyt sitten vaan on. Mulla on todella epätodellinen olo, että jo viikon päästä oon oikeasti pistänyt ekan piikin vatsanahkaani :/
Jaksamista, voimia ja pitkää pinnaa teille!
Onnea plussasta! Itselläni on kokemusta tämän kaksosraskauden alkuvaiheessa himotestailusta ja sen perusteella voin todeta, että viivojen vahvuudet todella vaihtelevat päivästä toiseen. Digitesti on aika luotettava hcg-pitoisuuden nousun mittaaja, kunhan niitä tekee korkeintaan kerran viikossa tai mieluummin harvemmin. Lykkyä tykö niin maan vietävästi!
Voi voi, varmasti raastavia aikoja. Toivon kuitenkin optimistisesti, että pikku piiperoinen on vakaasti kyydissä ja hailakampi viiva oli vain poikkeus! Onnea matkaan ja käyhän raportoimassa sitten uusintatestauksen tulos, kun sinne asti pääset :)
Lähetä kommentti